Selittävätkö työolot sosioekonomisia terveyseroja? : Tutkimus Helsingin kaupungin työntekijöistä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomalainen sosiaalipolitiikka ja hyvinvointivaltio tähtää terveyden tasa-arvoisuuteen. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut, sillä alempien sosioekonomisten ryhmien elinajanodote ja terveys ovat ja ovat olleet huonompia kuin ylempien sosioekonomisten ryhmien. Erilaisia selitysmalleja näille sosioekonomisille, syvälle yhteiskunnan rakenteisiin juurtuneille epäeettisille terveyseroille on esitetty, mutta työolojen vaikutusta terveyden eriarvoiseen jakautumiseen ei ole juurikaan tietoa Suomesta eikä kansainvälisesti. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkitaan selittävätkö työolot terveyseroja, ja jos niin, kuinka paljon erilaiset materiaaliset ja psykososiaaliset työolot selittävät niitä. Samalla tarkoituksena on lähentää kahta aiemmin yhtenäisempää tutkimusperinnettä: työolotutkimusta sosioekonomisten terveyserojen perinteeseen. Menetelminä tutkimuksessa käytetään ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimii Helsingin kaupungin 40–60 -vuotiaiden työntekijöiden terveystutkimus. Tässä tutkimuksessa käytetään vastauksia vuosilta 2001 ja 2002 (n=5853), jossa vastausprosentti oli 66 %. Sosioekonomista asemaa kuvataan ammattiasemalla. Terveyttä mitataan fyysisen toimintakyvyn vajeena (SF-36 -mittarin PCS), joka kuvaa sitä, miten henkilö suoriutuu arkipäivän askareistaan. Suuri osa sosioekonomisista terveyseroista on selitettävissä, varsin perinteisillä materiaalisilla työoloilla, eli fyysisellä kuormituksella sekä fysikaalisilla altistuksilla. Psykososiaaliset työolot sitä vastoin eivät juurikaan selittäneet sosioekonomisia terveyseroja. Tuloksista on havaittavissa myös terveyseroja vahvistavia tekijöitä, kuten näyttöpäätetyö ja muutamat psykososiaaliset työolot, kuten Karasekin mallin mukaiset työn vaatimukset. Voidaankin sanoa, että perinteiset fyysiseen kuormitukseen ja fysikaalisiin altistuksiin perustuvat riskitekijät kohdentuvat alempiin ammattiryhmiin ja näyttöpäätetyö ja psykososiaaliset työolot vastaavasti ylempiin työntekijäryhmiin. Terveyseroja kavennettaessa tulisikin puuttua ensisijaisesti materiaalisiin työoloihin ennen psykososiaalisia työoloja. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa sosioekonomisten terveyserojen tutkimuskentälle. Kahden perinteen lähentäminen osoittautui hedelmälliseksi ja tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää myös konkreettiseen päätöksentekoon. Tämä tutkimus pureutuu sosioekonomisten terveyserojen ajankohtaisimpiin kysymyksiin laajemmalla työoloja kuvaavalla apparaatilla kuin mitä tutkimuksissa on tähän saakka esitetty. Tärkeimmät lähteet: kansainväliset tutkimusartikkelit sekä aihealueen kotimainen sekä ulkomainen kirjallisuu

THL:n datapolitiikka : THL:n tietoaineistot tehokäyttöön

THL:n strategisena tavoitteena on ottaa tietoaineistonsa tehokäyttöön ja toimia edelläkävijänä datan tuottamisessa, jakamisessa ja yhdistelyssä (THL:n strategia 2015). THL:n datapolitiikka ”THL:n tietoaineistot tehokäyttöön” on tietoaineistojen tehokäyttöä edistävä johtamisen ja konkreettisen työskentelyn väline. Datapolitiikka määrittelee painopisteet ja tekemisen, joilla THL:n tietovarantojen käyttöä edistetään seuraavien viiden vuoden aikana vuodesta 2016 alkaen

THL's data policy : Making efficient use of THL's data

One of THL's strategy goals is to bring efficiency to the use of our datasets and to be a forerunner in the production, distribution and integration of data (THL's strategy 2015). THL's data policy, "Making efficient use of THL's data", is a tool promoting the efficient use of our datasets, designed for use by both the management and the people working with data. The data policy defines the priorities and measures that THL will employ for five years as of 2016 to promote the efficient use of our information resources.Ilmestynyt suomenkielisenä nimellä THL:n datapolitiikka : THL:n tietoaineistot tehokäyttöö

Työttömyyden yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja somaattisiin pitkäaikaissairauksiin Pohjois-Pohjanmaalla

Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömyyden yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja somaattisiin pitkäaikaissairauksiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen vuoden 2010 aineistoon. Analyyseissä tarkasteltiin 20–70-vuotiaita miehiä (n=966) ja naisia (n=1203). Eläkeläiset ja opiskelijat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin MHI-5-mielenterveysindeksillä. Pitkäaikaissairauksia olivat kohonnut verenpaine/verenpainetauti, kohonnut veren kolesteroli, aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti/angina pectoris, nivelreuma/muu niveltulehdus ja astma. Työttömyydellä oli yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Tulos selittyi paljolti työttömien toimeentulo-ongelmilla. Työttömyydellä ei ollut yhteyttä yksittäisiin somaattisiin pitkäaikaissairauksiin astmaa ja nivelreumaa/muita niveltulehduksia lukuun ottamatta. Työttömillä naisilla astma oli yleisempää ja työttömillä miehillä nivelreuma/muu niveltulehdus harvinaisempaa kuin työllisillä. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta

Mitä tyydyttämätön palvelutarve kertoo terveyspalvelujen saatavuudesta?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on monitahoinen käsite, vaikka sitä on usein mitattu palvelujen käytöllä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää aikuisväestön palveluiden saatavuutta käyttäen itse arvioitua tyydyttämätöntä avoterveydenhuollon lääkäripalvelujen tarvetta saatavuuden mittarina. Samalla arvioimme palvelutarpeen yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin. Aineistona käytetään vuoden 2010 Alueellinen hyvinvointi ja terveys-kyselyaineistoa Turusta, Oulun seudulta ja Kainuun seutukunnasta (n = 26 000, vastausprosentti n. 55). Ne, joilla ei palvelutarvetta ollut, poistettiin aineistosta ja analysoitavaksi jäi 6042 henkilön aineisto. Analyysimenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Tyydyttämätöntä palvelutarvetta oli erityisesti taloudellista uhkaa kokevilla, työttömillä työikäisillä sekä huonon terveydentilan omaavilla. Aiemmin avoterveydenhuollon palvelujen käytössä on todettu sosiaaliryhmittäisiä eroja. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käytön tarkastelu aliarvioi sosiaaliryhmittäisiä eroja palvelujen saatavuudessa